RUOVEDEN

SALONSAAREN POHJOISOSAN JA

TUUHOSKYLÄN

TILOJEN 8:55, 8:60, 8:61, 10:40, 10:41, 10:56

 MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI
2003

 

 

 

 

 

 

Timo Jussila

Mikroliitti Oy

Kustantaja:

Maankäyttötoimisto Simo Järvenpää

 

 


Sisältö:

Perustiedot 2

Inventointi 3

Alueen vesistöhistoria. 3

Salonsaari 3

Pirttisaari 4

Tuuhoskylän rannat Salonsaaren koillispuolella, sekä Alhonjärven rannat. 5

Yleiskartta. 6

Kartta: Salonsaari 7

Kartta: Salonsaari, 1:10 000. 7

Kartta: Tuuhoskylä. 9

Muinaisjäännökset 10

 

Perustiedot

 

Alue            Ruoveden Salonsaaren pohjoisosan ja Tuuhoskylän tilojen 8:55, 8:60, 8:61, 10:40, 10:41, 10:56 rantavyöhyke. Peruskarttalehti 2231 03.

 

Tarkoitus    Rantakaavan vaikutusalueen muinaisjäännösinventointi, muinaisjäännösten huomioiminen kaavoituksessa ja maankäytössä.

 

Tavoite       Käytettävissä olleiden resurssien puitteissa mahdollisimman monen kiinteän esihistoriallisen muinaisjäännöksen saaminen suojelun piiriin ja kaavaan merkityksi. Koko alueen kattava tarkastaminen.

 

Työaika      Kenttätyöaika: toukokuussa 2003 yht. 16 henkilötyötuntia maastossa.

 

Kustantaja  Maankäyttötoimisto Simo Järvenpää

 

Tekijä         Mikroliitti Oy, Timo Jussila.

 

Tulokset     Alueelta ei ennestään tunnettu yhtään kiinteää muinaisjäännöstä.

                   Alueelta löytyi (kaikki Salonsaaresta):
Yksi kivikautinen asuinpaikka,
Ensimmäisen maailmansodan aikainen varustus: juoksuhauta ja tukikohta
Ehjä avaamaton hiilimiilu.
Torpan perustukset (kiuas, nurkkakivet)
Tervahauta

 

Uudet löydöt    KM 33792, kvartsi-iskoksia.

 

Aiemmat

Tutkimukset    Inventointi 2003, Jussila & Sepänmaa, Majasaaren tarkastus Pirkanmaan historiallisten muinaisjäännösten inventoinnin yhteydessä v.2002.


Inventointi

Tutkimusalue käsitti Salonsaaren pohjoisosan (maantien pohjoispuolella) rantavyöhykkeen, sekä Salonsaaren itäpuolella olevan pienen Pirttisaaren eteläkärjen, sekä Tuuhoskylän alueen pohjoispuoliset rannat: Majasaaren, sekä ranta-alueen siitä itään noin Myllykarin tasalle ja etelään Mastokarin eteläpuolisien rantakallioiden tasalle, sekä Alhonjärven länsirannan ja Kaskiniemen.

 

Alueelta ei tunnettu ennestään muinaisjäännöksiä (1. ms. varustukset lienevät jossakin arkistossa mainittu, mutta niitä ei ole mainittu missään suojelurekisterissä). Alueella on keskiaikaiseen eränkäyntiin viittaavaa paikannimistöä (ks. Jussila & Sepänmaa, Pirkanmaan historiallisten muinaisjäännösten inventointi 2002. Artikkeli Pirkanmaan alta 4 / 2003 -julkaisussa, sekä inventointiraportti Pirkanmaan maakuntamuseossa).  Tälläisiä ovat maja-, pirtti- ja aitto-nimet. Näiden paikannimien on todettu liittyvän vanhoihin eräsijoihin. Näiltä paikoilta voi löytyä jäänteitä eräsijalla olleen rakennuksen (saunan) kiukaista.

 

Eräsijat liittyvät ns. eränkäyntiin. Eränkäynnissä oli kyse kiinteästi asumattomien alueiden – ns. erämaiden – hyödyntämisestä, pääasiassa turkisten pyynnillä ja kalastuksella. Se oli keskiajalla varsin tärkeä osa taloutta varsinkin Hämeessä ja Satakunnassa (jälkimmäiseen liittyen myös Pirkanmaa). Sen juuret lienevät viimeistään viikinkiajalla – luultavasti jo varhaisemmalla ajalla ja sen voidaan katsoa päättyneen 1540-luvulla alkaneeseen erämaiden järjestelmälliseen asuttamiseen. Eränkäynnistä on melko paljon keskiaikaisia ja myöhempiä asiakirjatietoja.

 

Alueella olevat eräsijoihin viittavat paikannimet ovat: Majasaari, Aittolahti ja Aittoniemi, sekä Pirttisaari. Majasaari tarkastettiin lokakuussa 2002, mutta saaressa ei havaittu mitään maanpinnalle näkyviä jälkiä mahdollisesta eräsijasta.

Alueen vesistöhistoria

Ancylusjärven maksimi, preoreaalisen-boreaalisen ilmastovyöhykkeen rajalla n. 8200 eKr. on alueella n. 135 m korkeudella. Näsijärven kuroutumista edeltävä Litorina/Ancylus taitteen aikainen n. 7000 eKr. ajoittuva rantataso on n. 112 m korkeustasolla. Näsijärven tulvan huippu lienee ulottunut alueella lähes 110 m tasolle (n. 5600 eKr.), minkä jälkeen vesi on vähitellen laskenut nykyiselle tasolleen. Muinisia asuinpaikkoja on siis mahdollista löytää n. 140 m korkeustason ja nykyisen rannan väliseltä alueelta.

Salonsaari

Salonsaaren pohjoisrannan maasto Aittolahden länsipuolella on hyvin kivistä, jopa louhikkoista märkää hienoainesmoreenia ja korpimaista kuusimetsää. Osa alueesta on nuorehkoa tiheää ja pusikkoista metsää. Salon talon isännän mukaan alueella 1970-luvulla riehunut "Saara" myrsky kaatoi puuston jolloin kivet nousivat pintaan louhikoksi. Mitään rantamuodostumia ei alueella ole näkyvissä. Alueen maasto on sellaista, että on epätodennäköistä jotta siellä olisi kiinteitä muinaisjäännöksiä.

 

Aittolahden alue korkeiden kallioiden välissä on maaperältään osin lajittunutta hiekkaa ja reunamilla hiekkamoreenia. Hiekka-alue ulottuu lahden pohjukasta etelään maantien tasalle, minkä eteläpuolella maaperä muuttuu märäksi hiedaksi ja siltiksi. Erityisen mainio alue varhaiskivikautiselle asutukselle on kallioiden välisen alueen lakitasanne ja sen loivat etelä- ja pohjoisrinteet maantien, sekä Salonsaaren pohjoisrannalle vievän metsätien välillä. Tämä tasanne oli nyt tutkimusalueen ulkopuolella. Katsoin kuitenkin pikaisesti alueen avoimet maastonkohdat (tuulenkaadot ym. kulumat), ilman tulosta. Lakitasanne ja sen ylärinteet ovat kuitenkin edelleen varsin potentiaalista muinaisjäännösmaastoa ja sieltä voisi tarkemmalla tutkimuksella ehkä löytää varhaismesoliittista asutusta (n. 8000-7500 eKr.).

 

Hiekka-alueen pohjoisrinteen loivalta alaosalta löytyikin kvartsi-iskoksia metsänlaikutusvaoista, n. 107 m korkeustasolta, mikä viittaa mesoliittiseen (ennen 5000 ekr.) asuinpaikkaan. Mahdollisesta eräsijaista en havainnut mitään merkkejä. Hiekkainen, suhteellisen loivarantainen ja "laguunimainen" Aittolahti olisi hyvä luontainen satama tai rantautumispaikka. Todennäköisimmällä paikalla on kuitenkin nyt kesämökki ja tasattu piha-alue ulkorakennuksineen. Vapaalle rantakaistalle tehdyistä koekuopista ei kuitenkaan tullut minkäänlaisia ihmistoimintaan viittaavia havaintoja.

 

Aittoniemen pohjoiskärki (Fortumin maata) mökkeineen ei kuulunut tutkimusalueeseen. Aittomiemen itäranta on jyrkkä ja kallioinen  ja siten esihistorialliseen asumiseen sopimaton. Lapinraunioita ei kallioilla havaittu. Salon talon läheiset rannat ovat osin pusikkoisia,  metsittymässä olevia entisiä peltoja ja ruohoa kasvavia kesantopeltoja, joista havaintojen tekeminen on vaikeaa ja osin mahdotonta. Rantamuodostumia ei ole alueella näkyvissä. Muutamat koekuopat eivät tuottaneet mitään mainittavia havaintoja.

 

Tutkimusalueen länsiranta Syvinkisalmella on jyrkkätopografista "normaalia" kohtalaisen kivistä moreeenimaata, joka rannan tuntumassa on hienoaineksista. Mitään esihistorialliselle asutukselle erityisen, tai edes kohtalaisen potentiaalista maastonkohtaa en alueella havainnut, lukuunottamatta pohjoisimman mökin takana olevaa pientä hiekkaista tasannetta jyrkän törmän ja kallion välillä. Tämä tasanne on kuitenkin kaivettu juoksuhaudan päässä olevaksi tukikohdaksi. Sen vieressä on tasanteella ehjä neliönmutoinen hiilimiilu. Juoksuhauta on hyvin säilynyt kokonaisuus. Se sijaitsee jyrkän rinteen yläosassa ja  ulottuu vanhan maantien varresta 280 m pohjoiseen, jossa se kääntyy rantaa kohden jatkuen 140 m matkan em. tasanteelle, jossa on suurempia kaivantoja.

 

Rantaan menevän mökkitien kupeessa, vanhalta maantieltä 70 pohjoiseen, on kiukaan raunio ja sen ympärillä rakennuksen nurkkakivet. Salon talon vanhan isännän mukaan rinteen alaosassa on ollut vielä hänen lapsuudessaan näkyvissä viitteitä vanhasta pellosta. Sitä on silloin sanottu "Piilon pelloksi" ja hän oletti paikalla olleen joskus "Piilon torpan", josta tosin ei ollut edes tuolloin (ennen sotia) tarkempaa muistitietoa jäljellä. Kyseessä lieneekin vanhan torpan raunio, joka on arkeologin kannalta hyvin säilynyt ja siten suojelemisen arvoinen.'

Pirttisaari

Nimi viittaa eränkäyntiin. Saari on maantien eteläpuoliselta osaltaan alavaa "vesijättöä". Eteläkärki on lähes vedenpinnan tasossa, eikä siellä ole havaittavissa mitään arkeologia kiinnostavaa. Mahdollista eräsijaa tulee etsiä saaren pohjoispäästä, joka tosin on ylemmiltä osin rakennettua piha-aluetta.

Tuuhoskylän rannat Salonsaaren koillispuolella, sekä Alhonjärven rannat.

Majasaaren eteläpuolinen ranta-alue on alavaa vesijättöä. Kauempana rannasta maaperä on kivistä ja kallioista, enkä havainnut siellä mitään sellaista maastonkohtaa, mikä voisi olla edes hieman potentiaalisempi esihistorialliselle asutukselle. Rannoilta pyrin myös havaitsemaan vähäisiä merkkejä kiukaan raunioista, mutta tuloksetta. Alueen eteläosan laakeat ja avoimet rantakalliot olisivat erinomaista lapinaruniokalliota, mutta sellaisia ei paikalla ole. Ranta Majasaaresta itään on korkeampaa, mutta maaperältään arkeologin kannalta "kehnoa", kasvillisuudeltaan tiheää. Mitään arkeologia kiinnostavaa en alueella havainnut. Myllykosken ympäristö on rakennettua pihamaata. Pihoilla en käynyt. Alhojärven koillisranta on pääosin vanhaa heinää kasvavaa peltoa, maaperältään hienoaineksista moreenia. Topografia on kohtalainen. Havaintomahdollisuudet pakettipellosta ovat kuitenkin hyvin huonot. Muutamat satunnaiset koekuopat eivät antaneet mitään vihjettä tarkemman tutkimuksen tarpeesta. Sama koskee Kaskiniemen aluetta.

 

 

 

Mielestäni rantakaava-alueet tuli tarkastettua vähintäänkin maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämästi riittävissä määrin, sellaisella tarkkuudella, että voidaan puhua "tarkkuusinventoinnista". Koko alue tuli rannan osalta lähes sataprosenttisesti tarkastettua vähintäänkin silmämääräisesti, joskin ns. kaavan rantavyöhykettä ei tietenkään koko  alueen osalta täydeltä leveydeltään voitu - eikä ollut syytä - kattavasti tarkastaa. Mitään merkittäviä muinaisjäännöksiä jo havaittujen lisäksi ei alueella suurella todennäköyisyydellä ole.

 

 

Espoo 17.6.2003

 

 

 

Timo Jussila

 

   Mikroliitti Oy

   Osoite:           Kotitontuntie 17 F,  02200 Espoo

   Puhelin:          09-4208852,    0400-530057

   Fax:                 09-4208967

   Email:              Mikroliitti@dlc.fi
   www:               http://www.mikroliitti.fi

 


Yleiskartta

Nettiversiossa ei ole karttoja.

Kartta: Salonsaari

1:20 000

Nettiversiossa ei ole karttoja.

 

Kartta: Salonsaari, 1:10 000

Nettiversiossa ei ole karttoja.

 

Kartta: Tuuhoskylä

1:20 000

Nettiversiossa ei ole karttoja.

 

Muinaisjäännökset

 

RUOVESI  SALONSAARI AITTOLAHTI

 

rauh.lk:        2

Ajoitus:        kivikautinen

Laji:              asunta

Kartta:         2231 03

                    x: 6884 42   y: 2506 06  z: 107 ±1 m

                    p: 6887 78   i:  3349 23

Tutkijat:        Jussila T 2003 inventointi

Löydöt:        KM 33792:1, 15 g, 12 kpl,  kvartsi-iskoksia, Jussila T 2003, diar. 18.06.2003, metsänlaikutusvaoista.

Sijainti:         Paikka sijaitsee Ruoveden kirkosta 9,2 km pohjoiseen, Salonsaaren pohjoisrannan itäosassa olevan Aittolahden pohjukassa, rannasta 250 m etelään, kallioiden välissä olevan jiekkaisen jyrkän rinteen loivassa alaosassa, rantaan menevän tien länsipuolella 20-60 m.

Huomiot:      Jyrkän rinteen alaosa on loiva, muodostaen hyllymäisen tasanteen. Tällä tasanteella on metsänlaikutusvaoissa kvartseja. Paikalla on ollut kapea lahti, jonka pohjukassa asuinpaikka on. Kevyttä laikutusta lukuunottamatta paikka on ehjä ja hyväkuntoinen.

 

                    Kuva: Salonsaaren_kivikasp.jpg

 

Kuvattu etelään. Asuinpaikka kuvan keskellä, hieman vasemmalla, rinteen alaosassa olevien mäntyjen tasalla


RUOVESI  SALONSAARI  KIVIVUORI E

 

rauh.lk:        3

Ajoitus:        historiallinen

Laji:              valmistus: tervahauta

Kartta:         2231 03

                    x: 6884 39   y: 2505 87

                    p: 6887 76   i:  3349 04

Tutkijat:        Jussila T 2003 inventointi

Sijainti:         Paikka sijaitsee Ruoveden kirkosta 9,2 km pohjoiseen, Salonsaaren pohjoisrannan itäosassa olevan Aittolahden pohjukasta 330 m lounaaseen, ylärinteessä olevalla hiekkaisella tasanteella, Kivikuoren koillisrinteellä, metsätien eteläpuolella n. 20 m.

Huomiot:      Tervahauta on pieneltä osin metsänlaikutuksen runtelema, mutta enimmiltään ehjä, komea, halkaisijaltaan n. 12 m.

 

RUOVESI  SALONSAARI SYVINKISALMI

 

rauh.lk:        2

Ajoitus:        historiallinen

Laji:              varustus

Kartta:         2231 03

                    x: 6884 39   y: 2504 21

                    p: 6887 83   i:  3347 38

Tutkijat:        Jussila T 2003 inventointi

Sijainti:         Paikka sijaitsee Ruoveden kirkosta 9 km pohjoiseen, Salonsaaren länsirannalla, Syvinkisalmen itärannalla sillan pohjoispuolella, rannasta 300-100 m.

Huomiot:      Ensimmäisen maailmansodan aikainen varustus.Juoksuhauta sijaitsee jyrkän rinteen yläosassa ja ulottuu vanhan maantien varresta 280 m pohjoiseen, jossa se kääntyy rantaa kohden jatkuen 140 m matkan em. tasanteelle, jossa on suurempia kaivantoja - tukikohta. Juoksuhauta on hyvin säilynyt koskemattomana metsässä.

                    Eteläpää:     6884 262, 2504 174

                    Mutka:          6884 528, 2504 256

                    Pohjoispää 6884 608, 2504 134, tukikohta

 

                    Kuva: Hopeavuoren_varustus_S.jpg

Juoksuhauden eteläosaa, kuvattuna pohjoiseen.

 

Kuva: Hopeavuoren_varustus_N-paa_2.jpg

Juoksuhaudan pohjoispää rannan tuntumassa

 

 

RUOVESI  SALONSAARI SYVINKISALMI 2

 

rauh.lk:        2

Ajoitus:        historiallinen

Laji:              valmistus: hiilimiilu

Kartta:         2231 03

                    x: 6884 64   y: 2504 14

                    p: 6888 09   i:  3347 32

Tutkijat:        Jussila T 2003 inventointi

Sijainti:         Paikka sijaitsee Ruoveden kirkosta 9 km pohjoiseen, Salonsaaren länsirannalla, Syvinkisalmen itärannalla, sillasta 550 m pohjoiseen, rannasta n. 80 olevalla tasanteella, juoksuhaudan pään pohjoispuolella.

Huomiot:      Mökin takana olevalla kallion alapuolisella tasanteella on n. 10 x 10 m kokoinen ehjä hiilimiilu,

                    Kuva: Hopeavuoren_hiilimiilu_2.jpg

 

 

RUOVESI  PIILON TORPPA

 

rauh.lk:        2

Ajoitus:        historiallinen

Laji:              asunta, torpanpaikka

Kartta:         2231 03

                    x: 6884 31   y: 2504 11

                    p: 6887 76   i:  3347 28

Tutkijat:        Jussila T 2003 inventointi

Sijainti:         Paikka sijaitsee Ruoveden kirkosta 9 km pohjoiseen, Salonsaaren länsirannalla, Syvinkisalmen itärannalla, sillasta 310 m länteen, rannasta n. 260 m, vanhalta maantieltä 70 m pohjoiseen, mökkitien itäkupeessa, rinteen yläpäässä olevan tasanteen reunalla.

Huomiot:      Rantaan menevän mökkitien kupeessa, vanhalta maantieltä 70 pohjoiseen, on kiukaan raunio ja sen ympärillä rakennuksen nurkkakivet. Salon talon vanhan isännän mukaan rinteen alaosassa on ollut vielä hänen lapsuudessaan näkyvissä viitteitä vanhasta pellosta. Sitä on silloin sanottu "Piilon pelloksi" ja hän oletti paikalla olleen joskus "Piilon torpan", josta tosin ei ollut edes tuolloin (ennen sotia) tarkempaa muistitietoa jäljellä. Kyseessä lieneekin vanhan torpan raunio, joka on arkeologin kannalta hyvin säilynyt ja siten suojelemisen arvoinen.'

 

Kuva: Piilon_torpan_raunio_2.jpg

Torpan kiuas tien laidalla

Kuva: Piilon_torpan_raunio.jpg

 

 

 

Alkuun

 

Mikroliitti Oy:n pääsivulle