Juankosken Akonpohjan Helvetinhaudanpuron varhaiskivikautisen asuinpaikan kaivaus
6.6-17.6


In English

Mikroliitti Oy


Löytöjä ja tapahtumia
Web-kamera

Raportti vuoden 2004 kaivauksesta (pdf; 2,42 Mt)

Kartta kaivausalueen lähiympäristöstä (2004)

Luuanalyysi 2004
(pdf, 114 kt)


Kaivaus on jatkoa edellisen kesän koekaivaukselle, jolloin paikalta löydettiin mm. palaneita hirven luita, joista tehty radiohiilianalyysi ajoitti paikan 8400 eKr. Paikka osoittautui vuoden 2004 pienellä 15 neliömetrin kaivauksella runsaslöytöiseksi ja esinemateriaali hyvin mielenkiintoiseksi.

Kyseessä on tällä hetkellä Salpausselkien sisäpuolisen Suomen vanhin ja koko Suomen neljänneksi vanhin jääkauden jälkeinen kivikautinen asuinpaikka. Se on ns. pioneeriasuttajien, Suomen ensimmäisten asuttajien, asuinpaikka, jonka löytömateriaalissa on vielä selvästi näkyvissä asuttajien lähtöalueen kulttuurin esine- ja esineiden työstötekniikan traditio. Tähän mennessä löydetty esineistö viittaa Viroon, ns. Pullin-Kundan kulttuuriin. Viitteitä on myös yhteyksistä Koillis-Venäjällä vaikuttaneeseen Veretyen-kulttuuriin. Molemmat em. varhaismesoliittiset kulttuurit ovat hyvin samankaltaisia ja ne pohjautuvat keskieurooppalaiseen myöhäispaleoliittiseen Swidryn kulttuuriin.

Akonpohjan paikkaa nuoremmilla asuinpaikoilla ovat em. yhteydet jo katkenneet ja asuttajat ovat kehittäneet oman, paikallisen kulttuurin. Akonpohjan kaivauksella voimme siis tutkia Koillis-Eurooppalaisen yhtenäiskulttuurin paikallistumista – tulokkaiden adaptaatiota paikallisiin oloihin.

Nyt suoritettavalla kaivauksella vuoden 2004 kaivausaluetta laajennetaan reilusti sekä tutkitaan myös asuinpaikan eri osia. Pyritään selvittämään onko asuinpaikka ajallisesti yhtenäinen (kuten oletetaan) ja onko löytömateriaalissa eroa asuinpaikan eri osissa. Tavoitteena on saada lisää löytömateriaalia, erityisesti piitä, josta voitaisiin saada riittävä vertailuaineisto, jonka perusteella voitaisiin tehdä luotettava arvio piiraaka-aineen sekä esine- ja työstötradition alkuperästä (piitä ei esiinny Suomessa luontaisesti). Paikalta v. 2004 löydetyt neljä piitä viittaavat (hyvin karkeasti) yhden osalta Moskovan suuntaan ja kahden osalta Viroon. Ne antavat vihjettä yhteyssuunnista, mutta eivät sellaista tietoa, jonka perusteella voisi mitään varmaa sanoa. Selkeät ”johtoesineet” puuttuvat. Palanutta luuta tarvitaan lisää johtopäätösten tekemiseksi elinkeinoista. Kvartsimateriaalia tarvitaan lisää tradition murrosvaiheen tutkimiseksi ja täsmentämiseksi.

Asuinpaikan viereisestä suosta otetaan siitepölynäytteet: suosta kairataan useita sedimenttinäytepilareita, joista palynologi (siitepölytutkija) paikantaa asutuksen aikaisen kerrostuman, joka tutkitaan yksityiskohtaisesti. Tutkimuksella pyritään rekonstruoimaan asutuksen aikainen ilmasto ja kasvillisuus täsmällisesti asuinpaikan äärellä. Tällä hetkellä tiedämme vain yleisesti preboreaalisen (9500-8200 eKr.) ilmaston ja kasvillisuuden kehityksen pääpiirteet. Siinä tiedetään olevan huomattavia alueellisia, paikallisia ja ajallisia vaihteluita.

Kaivaukselta saatava luumateriaali analysoidaan ja tunnistetaan. Kaivauksella otetaan maaperästä makrofossiilinäytteet, joista tunnistetaan hiiltyneet kasvinjäänteet (pitäisi ensin löytää liesipaikka). Siitepöly- makrofossiili- ja luututkimuksilla pyritään saamaan käsitys pioneeriasuttajien elinkeinoista ja toimeentulosta sekä ympäristöstä ja ilmastosta.

Asuinpaikan lähiympäristöä inventoidaan. Alueelta on mahdollista löytää vielä nyt tutkittavaa asuinpaikkaa hieman vanhempi asuinpaikka.

Tutkimus suoritetaan Pohjois-Savon kulttuurirahaston J.E. Tuovisen rahaston tuella. Suorittajat ovat apulaisprofessori Aivar Kriiska (Tarton Yo) ja arkeologit Timo Jussila ja Tapani Rostedt. Tutkimus tehdään yhteistyössä Kuopion kultt.hist. Museon kanssa. Juankosken kaupunki kustantaa kaivaustyövoimaksi kahdeksan koululaista. Allekirjoittaneen yritys Mikroliitti Oy antaa käyttöön tutkimusvälineet ja –tilat.

Tällä sivustolla esitellään kaivauksen tapahtumia ja löytöjä tuoreeltaan. Kyseessä on kokeilu, jossa pyritään päivittämään sivustoa kaivauksen aikana maastosta niin reaaliaikaisesti kuin on mahdollista. Sivustoa toimittavat kuopiolaiset tietotekniikan opiskelijat Jouko Jussila ja Laura Salmi.

Lisätietoja antaa työryhmän vetäjä, arkeologi Timo Jussila. p. 0400-530057, mikroliitti@dlc.fi