Mikroliitti Oy

KIURUVEDEN KIURUVESI-JÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN MUINAISJÄÄNNÖSTEN INVENTOINTI 1999

Perustiedot
AlueKiuruvesi-järven rantaosayleiskaava-alue
TarkoitusEsihistoriallisten muinaisjäännösten paikantaminen kaava-alueelta, jotta ne voidaan ottaa huomioon kaavaa laadittaessa ja maankäyttöä suunniteltaessa. Muinaisjäännösten saaminen suojelun piiriin, jotta ne eivät tutkimatta tuhoutuisi. Materiaalin kerääminen Museoviraston ja Ympäristökeskuksen lausuntoa varten.
TavoiteMahdollisimman monen uuden muinaisjäännösten paikantaminen alueelta. Pääpaino ehjien ja suojeluarvoa omaavien aiemmin tuntemattomien kohteiden paikantamisessa, rannan läheisyydestä.
TyöaikaKenttätyöaika: syys-lokakuussa yht n. 10 pv kaikilla kolmella alueella
KustantajaKiuruveden kaupunki. Työ tehtiin saman aikaisesti Niemisjärven ja Koskenjoen kaava-alueiden inventoinnin kanssa, yhteiskustannukset 19000 mk (verottomana).
TekijäMikroliitti Oy, Timo Jussila
TuloksetKaikkiaan 8 uutta kohdetta.
4 uutta suojelukohdetta, kaikki kivi- vanhemman metallikauden asuinpaikkoja, joista 2 suurimmaksi osaksi ehjiä ja kajoamattomia, 2 osaksi metsänlaikutuksen runtelemia.
Lisäksi 4 kohdetta pelloista, jotka lienevät kivi- vanhemman metallikauden asuinpaikkoja.
Uudet kohteet nro 34 - 37 ja 43-46.
Löydöt:KM 31656 - 31659 ja 31665-31668, kvartsi-iskoksia ja -esineitä, palanutta luuta.
Arvio:Kaava-alue tuli melko perusteellisesti tarkastettua. Osa pelloista heinällä, näitä ei katsottu.


KIURUVEDEN KIURUVESI-JÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN MUINAISJÄÄNNÖSTEN INVENTOINTI 1999

Muinaisen Saimaan vesistö kuroutui Ancylusjärvestä n. 9500 vuotta sitten. Tuolloin vedentaso oli Kiuruvesijärven kohdalla nykyisellä vajaan 130 m:n korkeustasolla. Vesi laski nopeasti n. 116-115 metrin tasolle, johon vedentaso pysähtyi lähes pariksi tuhanneksi vuodeksi. Tuona aikana Saimaan lasku-uoma oli Pielaveden Laukkalassa, josta Saimaa laski vetensä Kiuruvesijärven kautta muinaiseen Päijänteeseen. Noin 6400 vuotta sitten alkoi vesi jälleen laskea, Pielaveden uoman hiljalleen kuivuessa ja uuden lasku-uoman auettua Ristiinan Matkuslammella. Vedenlasku kiihtyi Vuoksen puhjettua 6000 vuotta sitten kampakeraamisella kivikaudella. Vuoksen laskua seurannut ns. Suur-Saimaan rantataso on Kiuruvesijärvellä n. 108 m:n korkeustasolla. Siitä lähtien vesi laski jokseenkin tasaisesti, hiljalleen hidastuen, nykyiselle tasolleen.

Kiuruvesi-järven alue oli merkittävä vesireittien solmukohta vanhimmalla kivikaudella, aina Vuoksen puhkeamiseen asti. Sen jälkeen lienee alueen vetovoima ja asutus hiljalleen hiipunut, kunnes 1500-luvun maanviljelysekspansio otti jälleen alueen tehokkaasen käyttöön.

Potentiaalisimmat muinaisjäännösalueet sijaitsevat suurimmaksi osaksi kaava-alueen ulkopuolella 130-115 m:n korkeustasoilla. 110 m:n tason alapuolinen maaperä on pääosin savimoreenia ja siten asuinpaikkamaastoksi huonosti soveltuvaa. Karkeammat maat sijaitsevat korkeammalla, vanhemman kivikauden rantatasoilla.

Ennen inventointia ei kaava-alueelta tunnettu yhtään asuinpaikkaa. Huolimatta runsaasta irtolöytöjen määrästä, on asuinpaikkojen määrä alueella inventoinnin jälkeenkin odotettua vähäisempi. Tämä johtunee suureksi osaksi em. tekijöistä: asutus lienee vähentynyt kivikauden lopulla, joten tutkitulla alueella ei löytöjen määrä kuvasta enään asuinpaikkojen määrää. Tutkimattomilla ylemmillä korkeustasoilla lienee löydettävissä vielä useita asuinpaikkoja.

Toinen asuinpaikkojen vähäisyyteen vaikuttava tekijä on maaperä ja "nykyinen" asutus. Talot sijaitsevat savimoreenialueiden keskellä olevilla hiekkaisilla kumpareilla ja niiden alle lienee jäänyt esihistoriallisia asuinpaikkoja. Tähän viittaa myös se, että moni irtolöytö on tullut talojen pihapiiristä ja lähipelloista, jonne rakentaminen on myöhemmin levinnyt.

Muutamin paikoin tutkin alueita, joiden maaperä oli hiekkaa ja korkeustaso kivikautisen rannan tuntumassa. "Erinomaisia asuinpaikkamaastoja". Kuitenkaan en ankarista ponnisteluista huolimatta saanut näiltä paikoilta esiin mitään esihistoriaan viittaavaa. Tälläisiä paikkoja olivat:
- Honkarannassa Honkalahden-Honkaharjun väliset 90-105 m tasolla olevat hiekkaiset pellot
- Hiekkamaaperässä komea Suur-Saimaan rantatörmä 108 m tasolla Honkalahden talon koillispuolella.
- Karsikkoniemen pohjoiskärjen itäranta, jossa hiekkamaata ja muinaisrantatörmä 108 m korkeudella.

Työ tehtiin yhteistoiminnassa Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kanssa

Espoossa 1.11.1999

Timo Jussila

muinaisjäännösluettelo


takaisin hankkeen etusivulle

Mikroliitti Oy:n pääsivulle

1