Mikroliitti Oy

Perustiedot

AlueKoskenjoen rantaosayleiskaava-alue: Keskusta-Ala-Pölhö -välinen alue.
TarkoitusEsihistoriallisten muinaisjäännösten paikantaminen kaava-alueelta, jotta ne voidaan ottaa huomioon kaavaa laadittaessa ja maankäyttöä suunniteltaessa. Muinaisjäännösten saaminen suojelun piiriin, jotta ne eivät tutkimatta tuhoutuisi. Materiaalin kerääminen Museoviraston ja Ympäristökeskuksen lausuntoa varten.
TavoiteMahdollisimman monen uuden muinaisjäännösten paikantaminen alueelta. Pääpaino ehjien ja suojeluarvoa omaavien aiemmin tuntemattomien kohteiden paikantamisessa, rannan läheisyydestä.
TyöaikaKenttätyöaika:
KustantajaKiuruveden kaupunki
Kustan-Työ tehtiin saman aikaisesti Niemisjärven ja Kiuruvesi-järven kaava-alueiden
nuksetinventoinnin kanssa, yhteiskustannukset 19000 mk (verottomana). Koskenjoen alueella maastotöitä n. 1.5 päivän ajan.
TekijäMikroliitti Oy, Timo Jussila
TuloksetKaikkiaan 1 uusi kohde: kivikautinen asuinpaikka pellosta, nro 42.
Löydöt:KM 31664 kvartsi-iskoksia.
Arvio:Kaava-alue tuli kohtalaisella kattavuudella tarkastettua. Osa pelloista heinällä, näitä ei katsottu. Itäranta jäi vähälle huomiolle.


KIURUVEDEN KOSKENJOEN RANTAOSAYLEISKAAVA-ALUEEN MUINAISJÄÄNNÖSTEN INVENTOINTI 1999

Muinaisen Saimaan vesistö kuroutui Ancylusjärvestä n. 9500 vuotta sitten. Tuolloin vedentaso oli Koskenjoen kohdalla nykyisellä runsaan 130 m:n korkeustasolla. Vesi laski nopeasti n. 121-120 metrin tasolle, johon vedentaso pysähtyi lähes pariksi tuhanneksi vuodeksi. Tuona aikana Saimaan lasku-uoma oli Pielaveden Laukkalassa, josta Saimaa laski vetensä Kiuruvesijärven kautta muinaiseen Päijänteeseen. Noin 6400 vuotta sitten alkoi vesi jälleen laskea, Pielaveden uoman hiljalleen kuivuessa ja uuden lasku-uoman auettua Ristiinan Matkuslammella. Vedenlasku kiihtyi Vuoksen puhjettua 6000 vuotta sitten kampakeraamisella kivikaudella. Vuoksen laskua seurannut ns. Suur-Saimaan rantataso on Koskenjoella n. 111 m:n korkeustasolla.

Potentiaalisimmat muinaisjäännösalueet sijaitsevat suurimmaksi osaksi kaava-alueen ulkopuolella 135-117 m:n korkeustasoilla. 115 m:n tason alapuolinen maaperä on savimoreenia ja siten asuinpaikkamaastoksi huonosti soveltuvaa. Paikoin on alemmillakin tasoilla hiekkaisia virtauskerrostumia, joilla tunnetut asuinpaikat sijaitsevat. Karkeammat maat sijaitsevat korkeammalla, vanhemman kivikauden rantatasoilla.

Tutkimattomilla ylemmillä korkeustasoilla lienee löydettävissä vielä useita asuinpaikkoja, erityisesti Varttimäen-Mustamäen ja Mammonkankaan rinteiltä, jotka nyt jäivät tutkimusalueen ulkopuolelle.

Työ tehtiin yhteistoiminnassa Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kanssa.

Espoossa 1.11.1999

Timo Jussila

Muinaisjäännökset


takaisin hankkeen etusivulle

Mikroliitti Oy:n pääsivulle

1