Suonenjoen Suonteenselän-Paasveden ja Iisveden rantaosayleiskaava-alueiden
muinaisjäännösinventointi
heinäkuussa 2001

 

 

 

 

 

 

 

Timo Jussila

Mikroliitti OY

 

Kustantaja: Suonenjoen kaupunki


Sisältö:

Perustiedot 3

Yleiskartta Iisvesi 4

Yleiskartta Suontee-Paasvesi 4

Muinaisjäännöslistat 6

Iisveden alue. 7

Vesistöhistoria. 7

Inventointi 8

Historialliset jäännökset 9

Etäisyysdiagrammi, Iisvesi 10

Etäisyysdiagrammi, Suontee. 11

Suontee-Paasvesi 12

Vesistöhistoria. 12

Inventointi 13

Historiallinen jäännös. 13

Muinaisjäännökset, Iisvesi 14

Muinaisjäänökset Suontee. 21

 

Kansikuva: piirros Louhunniemestä löydetystä kivikautisesta kourutaltasta (ks. paikka nro 10)

 

Mikroliitti Oy:n etusivulle

 


Perustiedot

 

Alue            Suonenjoen kaupungin Iisveden rannat, poisluettuna Kinnulanniemi sekä Iisveden taajama (Iisvesi-järven pohjukka Kinnulanniemestä Suonenjoen suulle).
Suonenjoen Suonteenselkä pohjoisesta Pölkynlahden tasalta etelään sekä Suonenjoen Paasvesi poisluettuna Kuivataipaleen kanava-alue.

 

Tarkoitus    Esihistoriallisten muinaisjäännösten paikantaminen kaava-alueelta, jotta ne voidaan ottaa huomioon kaavaa laadittaessa ja maankäyttöä suunniteltaessa. Muinaisjäännösten saaminen suojelun piiriin, jotta ne eivät tutkimatta tuhoutuisi. Materiaalin kerääminen Museoviraston ja Ympäristökeskuksen lausuntoa varten.

 

Tavoite       Mahdollisimman monen uuden muinaisjäännösten paikantaminen alueelta.

 

Työaika       Kenttätyöaika: 1.7. - 11.7.2001 aikana 11 työpv.

 

Kustantaja  Suonenjoen kaupunki

 

Tekijä          Mikroliitti Oy, Timo Jussila

 

Tulokset     2 uutta suojelukohdetta: nro 7-8, kivikautisia asuinpaikkoja ja kaksi uutta kivikautista löytöpaikkaa, kaksi tervahautaa ja hiilihauta. Alueelta ei tunnettu aiemmin yhtään kiinteää muinaisjäännöstä. Löytöpaikkoja tunnettiin alueelta 3. Koko Suonenjoen kaupungista tunnettiin ennen inventointia 6 kiinteää muinaisjäännöstä ja 23 löytöpaikkaa.

 

Löydöt:       KM 32619-32621, kvartsi-iskoksia ja -ytimiä.

 

 


Karttoja ei ole raportin nettitulosteessa

Yleiskartta Iisvesi

Karttoja ei ole raportin nettitulosteessa

 


Yleiskartta Suontee-Paasvesi

Karttoja ei ole raportin nettitulosteessa

 


Muinaisjäännöslistat

Asunta = asuinpaikka, suojelukohde

Löytö = löytöpaikka, ei ole suojelukohde, usein löydön paikkatiedot puutteelliset.

Tarkkuus = löytöpaikan paikannustarkkuus +- m

 

Iisveden rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännökset.

Uudet paikat nro 7-10.

 

Kunta

Nro

Nimi

Ajoitus

Laji

X

Y

z

Tarkkuus

 

SUONENJOKI

7

RANTALA

kivikausi

asunta

695611

349956

104

 

 

SUONENJOKI

8

VESIKALLIONNIEMI

kivikausi

asunta

695934

349678

100

 

 

SUONENJOKI

9

KIVIHARJU S

kivikausi

löytö

696658

349384

100

 

 

SUONENJOKI

10

LOUHUNNIEMI

kivikausi

löytö

695688

349864

101

 

 

SUONENJOKI

14

SARVINIEMI

kivikausi

löytö

695600

349628

101

+-100 m

 

SUONENJOKI

15

KALLIORANTA

kivikausi

löytö

695580

349582

102

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suonteen-Paasveden rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännökset.

Ei uusia paikkoja

 

Kunta

Nro

Nimi

Ajoitus

Laji

X

Y

z

Tarkkuus

 

SUONENJOKI

26

HERRALA-KAIJALA

kivikausi

löytö

693027

351306

 

+-50 m

 

 

Suonenjoen kaikki esihistorialliset paikat

 

Kunta

Nro

Nimi

Ajoitus

Laji

X

Y

z

Tarkkuus

 

SUONENJOKI

1

KALARANTA

kivikausi

asunta

695173

349692

 

100 m

 

SUONENJOKI

2

SAUNANIEMI

kivikausi

asunta

695112

349720

 

 

 

SUONENJOKI

3

POHJOISNIEMI

kivikausi

asunta

695258

349652

 

 

 

SUONENJOKI

4

TIIKINLAHTI

kivikausi

asunta

695110

349823

100

 

 

SUONENJOKI

5

SAUNANIEMI SW

kivikausi

asunta

695123

349675

 

 

 

SUONENJOKI

6

KUTUJÄRVI

kivikausi

asunta

693893

350320

97,5

 

 

SUONENJOKI

7

RANTALA

kivikausi

asunta

695611

349956

104

 

 

SUONENJOKI

8

VESIKALLIONNIEMI

kivikausi

asunta

695934

349678

100

 

 

SUONENJOKI

9

KIVIHARJU S

kivikausi

löytö

696658

349384

100

 

 

SUONENJOKI

10

LOUHUNNIEMI

kivikausi

löytö

695688

349864

101

 

 

SUONENJOKI

11

ROVASTIN PAPPILA

kivikausi

löytö

694586

350734

107

 

 

SUONENJOKI

12

UUDIS-KORHOLA

kivikausi

löytö

695244

349780

102

50 m

 

SUONENJOKI

13

LIKOSAARI

kivikausi

löytö

695170

349777

 

 

 

SUONENJOKI

14

SARVINIEMI

kivikausi

löytö

695600

349628

101

100 m

 

SUONENJOKI

15

KALLIORANTA

kivikausi

löytö

695580

349582

102

 

 

SUONENJOKI

16

SEPPÄLÄ

kivikausi

löytö

693860

350500

170

 

 

SUONENJOKI

17

LEVÄ

kivikausi

löytö

694158

350228

 

500 m

 

SUONENJOKI

18

JAUHOJÄRVI

kivikausi

löytö

694488

350444

 

50 m

 

SUONENJOKI

19

PÄIVÖLÄ

kivikausi

löytö

695329

351930

 

150 m

 

SUONENJOKI

20

ANTTILA

kivikausi

löytö

 

 

 

 

 

SUONENJOKI

21

IISVEDEN KANSAKOULU

kivikausi

löytö

695233

350010

 

200 m

 

SUONENJOKI

22

IISVEDEN ASEMA

kivikausi

löytö

695127

350243

 

300 m

 

SUONENJOKI

23

AITTONIEMI

kivikausi

löytö

694314

352080

 

50 m

 

SUONENJOKI

24

VEHVILÄ

kivikausi

löytö

694326

351996

107

 

 

SUONENJOKI

25

HONKALA

kivikausi

löytö

 

 

 

 

 

SUONENJOKI

26

HERRALA-KAIJALA

kivikausi

löytö

693027

351306

 

50 m

 

SUONENJOKI

27

LYLYNKANGAS

kivi/pronssikausi

löytö

694690

350906

124

 

 

SUONENJOKI

28

KOIVURANTA

kivikausi

löytö

694420

350150

100

 

 

SUONENJOKI

29

SAUNANIEMEN KÄRKI

rautakausi

löytö

 

 

 

 

 

 


Iisveden alue

Vesistöhistoria

Iisvesi kuuluu Päijänteen vesistöön. Se laskee vetensä Niiniveden, Miekkaveden ja Koskeloveden kautta Hankaveteen ja edelleen siitä Konneveteen ja Päijänteeseen. Muinaiset pyyntikulttuurin asuinpaikat ovat lähes aina sijainneet aivan rantaviivan tuntumassa. Tämän takia niitä on etsittävä sieltä missä muinainen järvenranta on aikoinaan sijainnut. Vesistön rantahistorian selvittäminen on ensiarvoinen työ muinaisjäännösinventointiin ryhdyttäessä.

 

Iisveden järvihistoriaa ei ole tutkittu. Siihen voi saada valaistusta hyvin tutkittujen Itämeren ja  Muinais-Päijänteen rantahistorioista, sekä tunnettujen ja ajoitettujen muinaisjasuinpaikkojen korkeussijainnista. Seuraavassa esitettävä Iisveden vesistöhistoria perustuu Matti Saarniston (1971) Päijänne-tutkimuksista tekemiini johtopäätöksiin (ks. Jussila 2000). Esittämäni vesistöhistoria perustuu osin olettamuksiin ja on siten hypoteettinen. Eksakteja tunnettuja rantatasoja ovat Ancylus ranta n. 8000 eKr. ja Muinais-Päijänteen (ns. M-P) tulvahuippu 5000 eKr. Muut rantatasot ovat päätelmiä ja olettamuksia.

 

Vesistöhistoria eli altaan vedenpinnan muutokset on esitetty sivulla 10 olevassa etäisyysdiagrammissa. Muinaiset rantatasot ovat maan kohoamisen ja kallistumisen johdosta kaltevia luoteis-koillis suunnassa. Maa kohoaa nopeammin luoteessa kuin koillisessa ja siitä maan kallistuminen. Etäisyysdiagrammissa järviä katsotaan nykyisestä (vaaka-) tasosta lounaasta maankohoamisisobaasien suuntaisesti.

 

Iisveden-Niiniveden allas on erkaantunut muinaisesta Itämerestä - Ancylusjärvestä - n. 7600 eKr. Kerkonkosken-Sonkarin väliltä. Samalla Iisveden-Niiniveden allas erkaantui myös muinaisen Päijänteen yhteydestä. Tämän jälkeen vedenpinta altaan koillisosassa alkoi nousemaan ja luoteisosassa laskemaan kallistuma-akselin ollessa Kerkonkoskella muutaman metrin nykyisen vedentasoon yläpuolella. Melko pian aukeni nykyinen Tyyrinvirran uoma Koskelovedeltä Hankaveden kautta Konneveteen, jolloin altaan kallistuma-akseli asettui Vaajasalmen-Tyyrinvirran tasalle. Päijänteen tulva ulottui altaaseen n. 5500 eKr. jolloin koko altaassa alkoi vedennousu, joka päättyi 5000 eKr., jolloin Päijänne puhkaisi uuden lasku-uoman Heinolanharjun läpi. Tuolloin vesi laski nopeasti koko Muinais-Päijänteen altaassa useita metrejä. Samalla Niiniveden-Iisveden allas erkaantui Päijänteestä jälleen omaksi altaakseen kallistuma-akselin (eli lasku-uoman) asettuessa Vaajasalmen tasalle, kenties nykyisen vedentason tienoille. Altaan Vaajasalmen koillispuoleisessa osassa alkoi hidas vedennousu ja luoteispuoleisessa osassa hidas vedenlasku. Altaan veden määrän eli kynnyksen korkeuden muutokset eivät ole tiedossa. Vähäinen vedenmäärä on saattanut aiheuttaa alhaisemman vedentason kuin olen arvellut  ja vastaavasti nykyistä suurempi vedenmäärä on saattanut pitää veden tasoa ylempänä kuin olen etäisyysdiagrammissa arvioinut.

 

Iisveden eteläosasta ei tunnettu ennen inventointia yhtään esihistoriallista asuinpaikkaa. Miekkaveden-Koskeloveden kivikautiset asuinpaikat sijaitsevat aivan nykyisen rannan tuntumassa. Löytöjä on tehty myös vesirajan alapuolelta. Tämä viittaa siihen, että vesistön vedentaso on ollut ainakin kampakeraamisella kivikaudellla nykyisellä tasolla ja sen alapuolellakin. Toinen uusista asunpaikoista (nro 8) on nykyisen rantatörmän päällä ja ajoittuu vaiheeseen, jolloin vedentaso on paikalla ollut jokseenkin nykytasolla. Tältä osin tunnetut asuinpaikat näyttävät tukevan esittämääni vesistöhistoriaa. Rantalan uusi asuinpaikka (nro 7) sijaitsee kolme metriä M-P rannan yläpuolella ja onkin ilmeistä, että asuinpaikka on sijainnut Ancylusjärven rannalla. Myös löydetty kvartsimateriaali viittaa tähän. Rantalan asuinpaikka ajoittuu rannansiirtymiskronologian perusteella n. 7800 eKr. Se on yksi Savon vanhimpia asuinpaikkoja (tiettävästi kolmanneksi tai neljänneksi vanhin).

Inventointi

Maastotyöt suoritin 1-11.7.2001. Mukanani inventoinnissa (myös Suonteella) oli harjoittelijana varsin kokenut arkeologian opiskelija Antti Karpu Oulun Yliopistosta.

 

Arvioidun vesistöhistorian perusteella muinaisia pyyntikulttuurin asuinpaikkoja olisi etsittävä Iisvedellä ensisijaisesti aivan nykyisen rannan tuntumasta, eteläosissa jopa rantavedestä. Toinen potentiaalinen rantataso olisi M-P taso 104-100 m korkeustasolla, sekä sen yläpuolinen alue Ancylusjärven 8000 eKr. tasoon asti 113-104 korkeusvälillä.

 

Huomionarvoista on, että en havainnut missään M-P tulvahuipun aikaiseksi tulkittavia rantamuodostumia, kun taas ne ovat hyvin yleisiä Päijänteen-Keiteleen ja Konnevedenkin alueella. Itseasiassa en havainnut alueella rannan merkkejä nykyisen veden tason yläpuolelta. Onko Päijännetulva kuitenkaan ulottunut alueelle vai onko se ollut niin lyhytaikainen, että siitä ei ole selviä merkkejä kerennyt syntymään? M-P korkeustasoilta en löytänyt mitään merkkejä esihistoriasta, vaikka ko. tasoja pyrittiin erityisesti tarkastamaan. Pääosa ajasta kului kuitenkin nykyisen rannan tuntumassa. Paikoin nykyisessä rannassa oli komea rantavalli, joka indikoi pitkäaikaista veden pinnan stabiilisuutta (tai hidasta nousua). Ancylusrantoja katsoin vain satunnaisesti, milloin ne topografialtaan sopivana sijaitsivat suhteellisen lähellä nykyistä rantaa ja olivat rantakaavoituksen kannalta relevantteja.

 

Alue tuli hyvin ja melkoisen perusteellisesti tarkastettua. Kävin läpi lähes kaiken topografialtaan muinaiselle asutukselle soveliaan rakentamattoman maaston tutkimusalueella. Mökkien pihoihin en pääsääntöisesti mennyt. Peltoja katsoin vain satunnaisesti laidoilta. Suurimmat puutteet inventoinnin kattavudessa ovatkin peltoalueet rannan tuntumassa. Puute on kuitenkin kokonaisuuteen nähden verraten vähäinen.

 

Alueen maaperä on hienoainesmoreeni, joka on enimmäkseen varsin kivinen, jopa lohkareinen. Enimmiltä osin alueen maaperä ei ole kovin soveliasta pyyntikulttuurin asuinpaikoille. Monin paikoin on kivisessä moreenissa kuitenkin hiekkaisia ja vähäkivisempiä maastonkohtia. Iisveden koillisrannalla on useita loivia pohjoisen suuntaan avautuvia lahdekkeita, joihin on kerrostunut hiekkaa komeiksi hiekkarannoiksi. Tälläisiä ovat mm. Vesikallioniemen alue, Rieponlahti, Venehiekanlahti, Kotakallion itäpuoli, Kekkolanlahti ja Kiviharjun talon eteläpuoleinen lahdeke. Em. hiekkarannat ovat mitä soveliaimpia eshistorialliselle asutukselle. En kuitenkaan havainnut minkäänlaisia merkkejä esihistoriasta näillä rannoilla, Vesikallioniemen eteläpuolta lukuunottamatta. Näillä rannoilla olivat havaintomahdollisuudet hyvät: teitä ja polkuja, sekä avointa rantaa ja Kotakallionlahdella vieläpä aivan rantaan aurattu hakkuuaukea. Näiden arkeologin kannalta erinomaisen "mehevien" ja "varmojen" paikkojen löydöttömyys oli hyvin hermostuttavaa, kunnes asia sai selityksen.

 

Tapasin Kotakallionlahdella mökkiläisen hra Raimo Heikkisen, joka oli viettänyt lapsuutensa tällä alueella. Hän kertoi, että edesmennyt paikallinen isäntä Kalle Jalkanen oli hänelle joitain vuosia sitten kertonut, että lahden rannasta otettiin aikoinaan rakennus- ja muuraushiekkaa. Hiekkaa oli otettu aikojen kuluessa niin paljon, että Jalkanen oli todennut rannan olleen hänen nuoruudessaan kymmeniä metrejä ulompana järvellä (missä nyt on jyrkänpartaan ja kaislikon raja). Heikkinen itse kertoi nähneensä lapsuudessaan Rieponlahdelta otetun samalla tavoin hiekkaa, niin että Rieponlahden pohja on nykyään kymmeniä metrejä etelämpänä kuin aiemmin. On oletettavaa, että muiltakin hiekkalahdilta on hiekkaa otettu. Hiekanotossa lienee hävinnyt myös merkit muinaisesta asutuksesta.

 

Alueen ainoa laajempi hiekkamuodostuma on Ancylusrantakorkeuksilla nykyisen rannan suuntaisena Kunnaniemen länsipuolella 300-400 m nykyisestä rannasta, Haavanpuron alueella. Uusi Rantalan asuinpaikka (nro 7) sijaitsee tämän muodostuman länsipäässä. Hiekkamuodostumaa tarkastelin paikoin, mutta en täydellisesti.

Historialliset jäännökset

Komea ja ehjä Tervahauta Iisakkilan kankaalla Iisveden pohjoisrannalla, Rantolahdesta kilometrin verran kaakkoon, Haavanpuron koillispuolella purouman törmällä hiekkakankaalla. Kartta 3242 01, x 6955 44, y: 3500 01.

 

Hiilhauta (missä kyläsepät ovat tehneet pajaansa hiiliä eli sysiä), Iisveden koillisrannalla, Kiviharjun talosta etelään olevan niemen kärjessä nykyisen rantatörmän päällä, lähellä löytöpaikkaa nro 9, Kartta 3224 11, x 6966 48, y: 3493 81 (ks karttaote paikan 9 kuvauksen yhteydessä).

 

 

 

Tyypillistä Iisveden rantamaisemaa. Vaikka topografia onkin siedettävä on maaperä  arkeologin kannalta ikävä: märkä ja kivinen. Metsänauraus helpottaa paikoin arkeologin työtä - havaintoja voi tehdä ilman koekuopitusta. Toisaalta auratulta alueelta löydetty muinaisjäännös ei ole enää ehjä. Kuva on otettu Iisveden pohjoisrannalta, Selänrannan luoteispuolelta (Venetsiasta runsas kilometri luoteeseen).



Etäisyysdiagrammi, Iisvesi


 



Etäisyysdiagrammi, Suontee


 

 



Suontee-Paasvesi

Vesistöhistoria

Suonteen-Paasveden pinta on nyt n. 99.4 m korkeustasolla. Suonteen vesistöhistoria on tutkimaton. Koko Suonteen-Paasveden alueelta tunnetaan ainoastaan yksi kivikautinen asuinpaikka Jäppilän Hietakylässä. Löytöpaikkoja tunnetaan vain yksi (paikka nro 26). Suontee-Paasvesi on kuroutunut Suonenjoen kohdalta Ancylusjärvestä n. 8000 eKr. Tuolloin järven vedentaso on ollut Suonenjoella kynnyksen korkeuden tasolla (n. 100 m mpy.) ja altaan eteläpäässä n. 91 m korkeudella eli kahdeksan metriä nykyistä alempana. Koska altaan lasku-uoma on sijainnut altaan alueen nopeimman maankohoamisen alueella on vesi ollut järvessä jatkuvasti nouseva. Eteläpäässä enemmän, kynnyksen kohdalla vedentaso lienee pysynyt lähes ennallaan viimeiset 10 000 vuotta. Mikäli kynnyksen korkeus Suonenjoella on pysynyt jokseenkin samana, on järven rantahistoria ollut sivulla 11 esitetyn etäisyysdiagrammin kaltainen. Jos taas kynnys eli Suonenjoki on ollut ahtaampi ja se on ollut korkeammalla (ja kulunut nykyiselle tasolle myöhemmin) on altaan vesimäärä ollut oletettua suurempi ja rantapinnat ovat sijainneet esitettyä korkeammalla tasolla. Niin tai näin,  joka tapauksessa altaan eteläosan ranta on ollut aina nykyisen veden tason alapuolella (etäisyysdiagrammi).

 

Suonteessa on monin paikoin näkyvissä komea, korkea ja leveä rantavalli hieman nykyisen rannan yläpuolella. Tämä rantavalli on syntynyt viimeisen neljäntuhannen vuoden aikana ennen nykyajan koskenperkauksia. Monin paikoin on suuren vallin edessä pienempi ja hieman matalampi "nykyinen" valli. Tämä morfologia vahvistaa etäisyysdiagrammissa esittämääni rantahistoriaa.

 

Vesistön ainoa asuinpaikka sijaitsee Jäppilän Hietakylässä tasaisella pellolla Hiukkanen-järvestä (100,3 m mpy) laskevan purouoman varrella, Suonteen rannasta n. 50 m. Asuinpaikan ja Suonteen välissä on leveä ja korkea rantavalli. Pellosta on poimittu runsaasti kvartseja. Keramiikkaa ei ole löydetty. Tämä viittaa paikan olevan mesoliittinen. Ei ole mahdollista, että paikka olisi ollut Suonteen rannassa mesoliittisella tai edes kampakeraamisella kivikaudella. Tällöin olisi rannan pitänyt olla Suonenjoen suulla yli 103 metrin tasolla, mikä tuntuu epätodennäköiseltä. Olisiko järvi voinut olla patoutunut Suonenjoen suussa nykyistä useita metrejä korkeammalle tasolle? Tätä vastaan puhuu se, että en havainnut missään Suonteen alueella nykyisten rannan yläpuolella rantavoimien merkkejä. Mitään asuinpaikan merkkejä en havainnut nyt eikä Leena Lehtinen havainnut v. 1988 Suonteen rantavallilta ja hiekkarannasta Hietakylän asuinpaikan ja järven väliltä. On todennäköistä, että Hietakylän asuinpaikka onkin sijainnut muinaisen etelämmäksi ulottuneen Hiukkasen rannalla. Itämeren ranta on hiponut asuinpaikkaa Yoldiavaiheen lopulla tai Ancylusvaiheen alussa n. 11000-10600 vuotta sitten. On varsin epäuskottavaa, että paikka olisi tuon ikäinen.

Inventointi

Olettamus oli, että alueen muinaisjäännökset olisivat nykyisen vedenpinnan alapuolella tai pohjoispäässä aivan nykyisellä rantaviivalla tai rantavedessä. Toisaalta on oli olemassa mahdollisuus, että altaan kynnys olisi ollut nykyistä ylempänä. Varsin pian kävi selväksi, että olettamus rannansiirtymisestä pitäisi varsin hyvin paikkansa, kun havaitsin Suonteen rantojen komeat rantavallit. Ärjänsalmen eteläpuolella on hiekkamuodostuma-alue aivan rannassa. Alueella on nykyisen rannan äärellä runsaasti erinomaisia asuinpaikkamaastoja eri korkeus­tasoilla. Koekuopitin ja havainnoin hiekkamuodostuman alueen Ärjänsalmesta runsaan kilometrin etelään varsin perusteellisesti. En havainnut yhtään mitään esihistoriaan viittaavaa. En havainnut hiekkaharjussa minkäänlaisia merkkejä rantavoimien työstä nykyrannan yläpuolella.

 

Tarkastin Lahnaniemen itäpuolisen alueen, jossa oli paikoin laikutettua metsää heti nykyisen rantavallin takana ja kohtalaisia asuinpaikkamaastoja. Tarkastin Nyyssölänniemen ja Lonkarinniemen alueita, joissa ei tosin ollut asuinpaikoille hyvin sopivia maastonkohtia (maaperä + topografia sopivat). Pistokokein tarkastin joitain suppeita rantakaistoja Suonteen pohjoispuoliskossa. Siellä tosin runsaat ummessa olleet rantapellot ja tiheämpi rakentaminen supistivat tarkastelumahdollisuuksia. Paasveden rannoilla tarkastin pistokokein joitain rakentamattomia rantakaistaleita. Useinmiten maasto oli sopimatonta, mutta paikoin koekuopitin kallioiden välissä varsin "mukavan tuntuisia" hiekkaisia maastonkohtia. Missään en havainnut minkäänlaisia merkkiä, edes palaneen kiven puolikasta, esihistoriasta. Mielestäni esittämäni hypoteesi altaan rannansiirtymisestä pitää paikkansa, eikä rantasidonnaisia muinaisjäännöksiä ole mahdollista löytää tutkimusalueelta Suonteen ja Paasveden rannoilta. Paikat ovat veden alla. Tämän tultua selväksii poistuin alueelta. Suurimman osan kenttätyöajasta vietinkin sitten Iisveden alueella.

Historiallinen jäännös

Komea ehjä  tervahauta Ärjänsalmen eteläpuolella Eteläkankaalla, Tervarannan eteläpuolella, jyrkässä rantarinteessä: Kartta: 3241 05, x: 6933 94, y: 3514 61.

 

Suonteen rantavallia Lahnaniemen koillispuolella Telväänlahden pohjoispuolella:



Muinaisjäännökset, Iisvesi

 

SUONENJOKI 7 RANTALA

 

Ajoitus:         kivikausi

Laji:              asunta

 

Kartta:          3224 10 VAAJASALMI

                    x: 6956 11     y: 3499 56    z: 104 ±1 m

 

Tutkijat:         Jussila T 2001 inventointi

 

Löydöt:         32619:1, 16 g, 32 kpl,  kvartsi-iskoksia, Jussila T 2001, diar. 12.07.2001.

                           :2, 1 kpl,  kvartsiesine, mikroliittiterä.

                           :3, 7 g, 1 kpl,  kvartsiydin.

                           :4, 12 g, 1 kpl,  kvartsikaavin, Litteä ydinkaavin.

                           :5, 9 g, 1 kpl,  kvartsikaavin.

 

Sijainti:             Paikka sijaitsee Suonenjoen kirkosta 9,7 km NW, 150 m itään Iisveden Rantolahden rannasta, purouoman ja leveän ja syvän uomalaakson länsipuolella, laakson reunasta pari kymmentä metriä länteen, rinteessä olevalla tasanteella.

 

Huomiot:          Havaitsin kvartseja laikutetusta metsämaasta.suppeahkolta n. parin aarin alalta. Valta osa talteen otetuista löydöistä tuli yhdestä laikusta. Asuinpaikan koordinaatit mitattiin GPS-laitteella n. +- 6 m tarkkuudella. Kartalle sijoitettuna mitattu koordinaattipiste sijoittuu aivan 105 m korkeuskäyrän tuntumaan, hieman sen alapuolelle. Maastossa arvioituna asuinpaikan korkeudeksi tulisi n. 104 m. Rannansiirtymiskronologian (tai sen hypoteesin) mukaan paikka olisi ollut veden ääressä varhaisella boreaalikaudella n. 7800 eKr. Hyvin tunnettu Muinaispäijänteen korkein ranta on alueella ulottunut 101,5 m korkeustasolle.

                           Maaperä asuinpaikan kohdalla on hiekkainen moreeni, joka muuttuu kivisemmäksi asuinpaikasta etäännyttäessä ja hienoaineksisemmaksi alempana. Puusto asuinpaikalla on ollut mäntyä ja ympäristössä kuusta.


kvartsinen mikroliittiterä

 

Suonenjoki 7: Kuvattu itään. Löytöjä oranssisten merkkien väliltä.

 

Suonenjoki 7: Kuvattu lounaaseen "rannan" suuntaan. Löytöjä lapion kohdalta ja kauempana "kykkivän" arkeologian opiskelija Antti Kravun kohdalta

 

 

 

Suonenjoki 7: Kuvattu länteen purouoman itäpuolelta. Asuinpaikka uoman toisella puolen.


 

SUONENJOKI 8 VESIKALLIONNIEMI

 

Ajoitus:         kivikausi

Laji:              asunta

 

Kartta:          3224 10 VAAJASALMI

                    x: 6959 34     y: 3496 78    z: 100 ±1 m

 

Tutkijat:         Jussila T 2001 inventointi

 

Löydöt:         32620:1, 7 g, 14 kpl,  kvartsi-iskoksia, Jussila T 2001, diar. 12.07.2001.

                           :2, 4 g, 1 kpl,  kvartsikaavin, Kaapimenterä retusoitu pitkänomaiseksi muokatun kappaleen kärkeen.

 

Sijainti:             Paikka sijaitsee Suonenjoen kirkosta 14,0 km NW, Iisveden itärannalla Vesikallionniemen SE puolella rannan tuntumassa, nykyisen matalan rantatörmän päällä.

 

Huomiot:          Paikalla havaittiin kaksi asumuspainannetta, joihin tehdyistä koekuopista kvartsi-iskokset löytyivät. Painanteet olivat heti nykyisen rantatörmän takana olevalla tasanteella. Maaperä paikalla oli hiekkaa ja kasvillisuus kuusivaltaista sekametsää. Asuinpaikka on koskematon ja ehjä, suppea-alainen rannan ja kallioisen rinteen välisellä tasanteella.

 


 

Kuvattu länteen. Asuinpaikka rantatörmän päällä ja takana.

 

 

Kuvattu etelään. Asuinpaikka rantatörmän päällä ja takana.

 

Asuinpaikkaa kuvattuna etelään. Ranta oikealla. Antti Krapu tutkii asumuspainanteeseen tehtyä koekuoppaa


 

SUONENJOKI 9 KIVIHARJU S

 

Ajoitus:         kivikausi

Laji:              löytö

 

Kartta:          3224 11 SAIKARINNIEMI

                    x: 6966 58     y: 3493 84    z: 100 ±1 m

 

Tutkijat:         Jussila T 2001 inventointi

 

Löydöt:         32621, 2 g, 2 kpl,  kvartsi-iskoksia, Jussila T 2001, diar. 12.07.2001.

 

Sijainti:             Paikka sijaitsee Suonenjoen kirkosta 21,4 km NW, Kiviharjun talon etelä puolella olevan pohjoiseen aukeavan lahdelman rannalla.

 

Huomiot:          Paikalla on hiekkarantainen lahti. Ranta on loiva, matala ja lahden keskiosalla vähäkivinen. Kauempana rannasta maasto nousee ja muuttuu hyvin kiviseksi. Iskokset löytyivät mökkitieltä koordinaattien osoittamasta kohdasta, jokseenkin lahdekkeen keskeltä. Lahdekkeen länsipään niemekkeessä on savusauna. Tästä parikymmentä metriä etelään on matalan rantatörmän päällä pieni painanne, joka saattaisi olla asumuspainanne. Siihen tehdyistä muutamasta koekuopasta ei tullut esiiin asiaa selventäviä havaintoja. Teimme useita koekuoppia alueelle. Tieltä löydetyt pari kvartsia ovat selviä iskoksia, mutta enempien havaintojen puuttuessa ei paikkaa voi varmuudella asuinpaikaksi eli kiinteäksi muinaisjäännökseksi sanoa.

                          

                           Saunan eteläpuolella n. 40 m, niemekkeen länsirannalla on rantatörmällä hiilihaudan jäännökset.

 

2x2 km                                                                                                                                   400x400 m

 

 

 


SUONENJOKI 10 LOUHUNNIEMI

 

Ajoitus:         kivikausi

Laji:              löytö

 

Kartta:          3224 10 VAAJASALMI

                    x: 6956 88     y: 3498 64    z: 1, paikannus ±101 m

Tutkijat:         Jussila T 2001 inventointi

Löydöt:         Yksit , 1 kpl,  kourutaltta, Löytö on löytäjän hallussa. Esineen on löytänyt  Louhunniemen isäntä Pertti Vauhkonen pellosta. Taltta on erittäin hyvin hiottu, kiiltävän rusehtavan harmaata, hyvin piin näköistä kiveä. Ei ole kuitenkaan piitä.

Sijainti:             Paikka sijaitsee Suonenjoen kirkosta 10,9 km NW, Iisveden itärannalla olevan Louhunniemen ja Louhulahden itäpuolella, lahden rannasta n. 80 itään, talosta n. 70 länteen, loivalla seljänteellä, entisellä mansikkamaalla.

Huomiot:          Taltan löytöpaikan näytti n. +-5 m tarkkuudella löytäjä, Louhunniemen isäntä Pertti Vauhkonen (Louhuntie 242, 77600 Suonenjoki, p. 017-516028). Paikalle on istutettu entiseen mansikkamaahan koivua. Maaperä paikalla on siltti ja se on kuulemma ollut erittäin vähäkivinen. Ympäristö alueella on nimensä mukaisesti taasen hyvin kivistä. Tein löytöpaikan läheisyyteen useita koekuoppia mutta en saanut havaintoja mistään esihistoriaan viittaavasta. Paikka sopisi topografialtaan hyvin asuinpaikaksi, sen sijaitessa muinaisella kapealla kannaksella.

                          

2x2 km                                                                                                                                   400x400 m

 

Löytöpaikka. Taustalla Louhuniemen talo. Kuvattu itään. Kuvassa vas. arkeologian opiskelija Antti Krapu ja oik. löytäjä Pertti Vauhkonen.

 

SUONENJOKI 14 SARVINIEMI

 

Ajoitus:         kivikausi

Laji:              löytö

 

Kartta:          3224 10 VAAJASALMI

                    x: 6956 00     y: 3496 28    z: 101 ±1 m, paikannus ±100 m

 

Tutkijat:         Pohjakallio L 1978 tarkastus

 

Löydöt:         Suonenjoen Museo 49 ja 50, 2 kpl,  kivitaltta

 

Sijainti:             Paikka sijaitsee Suonenjoen kirkosta 12,3 km NW.

 

 

 

SUONENJOKI 15 KALLIORANTA

 

Ajoitus:         kivikausi

Laji:              löytö

 

Kartta:          3224 10 VAAJASALMI

                    x: 6955 80     y: 3495 82    z: 102 ±1 m

 

Tutkijat:         Pohjakallio L 1978 tarkastus

 

Löydöt:         KuM 6512,  kivitaltta.

 

Sijainti:             Paikka sijaitsee Suonenjoen kirkosta 12,6 km NW.

 

 

 

 

 

Muinaisjäänökset Suontee

Ei kiinteitä muinaisjäännöksiä

 

 

 

SUONENJOKI 26 HERRALA-KAIJALA

 

Ajoitus:         kivikausi

Laji:              löytö

 

Kartta:          3241 05

                    x: 6930 27     y: 3513 06, paikannus ±50 m

 

Tutkijat:         Aroalho J 1989 tarkastus

 

Löydöt:         Yksit ,  tasataltta, rannasta.

 

Sijainti:             Paikka sijaitsee Suonenjoen kirkosta 20,3 km S. Tunnetaan myös Mustalahti nimellä. Löytö rantavedestä. Aivan Jäppilän rajalla, voi olla Jäppilän puoleltakin löydetty.

 

 

 


 

 

Espoossa

 

8.8.2001

 

Timo Jussila

 

 

Kirjallisuuslähteitä:

 

Jussila, T. 2000. Pioneerit Keski-Suomessa ja Savossa. Rannansiirtymisajoitusmenetelmien perusteita ja vertailua. Suomen arkeologinen seura. Muinaistutkija 2/2000:13-28.

 

Saarnisto, M. 1971. The Upper Limit of the Flandrian Transgression of Lake Päijänne. Commentationes Physico-Matematicae Vol. 41, No 2: 149-170.

 

 

 

 

Mikroliitti Oy:n etusivulle