Riihimäen Silmäkenevan saaren ja Sinivuokkoniemen arkeologiset kaivaukset 1998
Tutkimuksen taustat ja ympäristö
Muinainen Silmäkejärvi
Noin 15000 vuotta sitten alkoi ilmaston nopea lämpeneminen (ns. Bölling-Alleröd interstadiaali), jolloin Pohjois-Eurooppaa peittänyt mannerjää alkoi nopeasti sulamaan. Jäätikön reuna oli sulanut Salpausselän kohdalle noin 12600 vuotta sitten. Jään reuna oli tuolloin Silmäkenevasta hieman etelään Hyvinkään tasalla. Tuolloin alkoi jyrkkä ilmaston viileneminen (ns. nuorempi Dryas kausi) ja jään vetäytyminen pysähtyi. Tämä kylmä kausi kesti n. 1200 vuotta ja tuona aikana kasaantuivat pysähtyneen mannerjään reunan eteen Saplpausselät. Ilmaston lämpeneminen alkoi voimalla uudestaan n. 11400 vuotta sitten ja mannerjäätikkö vetäytyi seuraavan parin tuhannen vuoden aikana Suomen alueelta.
Riihimäen alue vapautui siis jääpeittestä viimeistään n. 11400 vuotta sitten, jolloin alue oli hetken Baltian jääjärven (n. 155 m korkeustasolla ns. BII vaiheessa) peittämänä. Tältä tasolta vesi laski nopeasti n. 120 m tasolle Yoldiamerivaiheen alussa n. 11000 vuotta sitten (Lähde: Eronen Matti, Ilmaston kehitys Pohjois-Euroopassa viime jääkauden lopppuvaiheista nykyaikaan. Helsinki Papers in Archaeology no. 10, 1997).
|
Silmäkejärvi noin 4000 eKr.
Pallot ovat esihistoriallisia asuinpaikkoja (ks. lista sivun lopussa). Punaiset pallot ovat kaivauskohteita.
 |
Silmäkenevan alue kuroutui Itämerestä itsenäiseksi järveksi Yoldiamerivaiheen lopulla ehkä n. 10500 vuotta sitten (viimeistään 10000 vuotta sitten). Järvi patoutui Arolammin länsipuolella olevan harjun kohdalta nykyiselle n. 92 m korkeustasolle. Järven vesi laski hiljalleen vuosituhansien aikana. Tyypillisen kampakeraamiikan ajalla n. 6000 vuotta sitten oli järven veden taso hieman alle 90 m korkeudella (viereinen kuva). Tältä tasolta järvi on hiljalleen laskenut kunnes se jossakin vaiheessa alkoi soistumaan (ehkä ajanlaskun alun tienoilla) ja lopulta ainoastaan altaan keskelle jäi Vantaanjoen virtaava uoma.
Muinaisjäännökset.
Riihmäen ensimmäinen muinaisjäännös, Penninmäen kampakeraaminen asuinpaikka (nro 1) antoi vihjeen siitä, että paikalla on täytynyt olla laajempi järvi. Kivikautiset pyyntikulttuurin asuinpaikat ovat lähes poikkeuksetta sijainneet avan kulloisenkin rantaviivan äärellä. Vuonna 1997 päätti Riihimäen kaupunki teettää Silmäkenevan ympäristön muinaisjäännösinventoinnin. Viikon aikana suoritetussa inventoinnissa löytyi kaikkiaan 14 uutta esihistoriallista asuinpaikkaa. Muutama näistä asuinpaikoista löytyi paikallisen harrastajan Jouni Rasimuksen tarkkasilmäisyyden ansiosta. Inventoinnin suoritti Mikroliitti Oy. Ks. peruskarttaote.
Asuinpaikat sijaitsevat 93-88 m korkeustasoilla ja ne lienevät eri aikaisia; vanhimmat voivat olla lähes 10000 vuoden ikäisiä ja nuorimmat, eli alimmalla korkeustasolla sijaitsevat lienevät ehkä pronssikautisia (n. 3000 vuoden ikäisiä).
Riihimäen kiinteät muinaisjäännökset 1997
RIIHIMÄKI 1 HERAJOKI PENNINMÄKI
Kivikautinen asuinpaikka
Pk: 2044 03, x: 6733 48, y: 2541 00, z: 90
Kvartseja ja luuta
RIIHIMÄKI 2 AROLAMMI PIRTTILÄ 1
Kivikautinen asuinpaikka
Pk: 2044 03, x: 6731 46, y: 2543 52, z: 90
Kvartsi-iskoksia ja esineitä, palanutta luuta.
RIIHIMÄKI 3 AROLAMMI PIRTTILÄ 2
Kivikautinen asuinpaikka
Pk: 2044 03, x: 6731 42, y: 2543 65, z: 88-89
Kvartsi-iskoksia.
RIIHIMÄKI 4 AROLAMMI HAUTAPELTO N
Kivikautinen asuinpaikka
Pk: 2044 03, x: 6731 02, y: 2543 55, z: 88
Kvartsi-iskoksia.
RIIHIMÄKI 5 AROLAMMI KYNNYS 1
Kivikautinen asuinpaikka
Pk: 2044 03, x: 6731 03, y: 2543 28, z: 90-91
Kvartsi-iskoksia
RIIHIMÄKI 6 AROLAMMI KYNNYS 2
Kivikautinen asuinpaikka
Pk: 2044 03, x: 6731 12, y: 2543 24, z: 92
Kvartsi-iskoksia
RIIHIMÄKI 7 AROLAMMI SINIVUOKKONEMI
Kivikautinen asuinpaikka
Pk: 2044 03, x: 6731 28, y: 2542 88, z: 89-90
kvartsia, luuta ja keramiikkaa.
RIIHIMÄKI 8 AROLAMMI SILMÄKENEVA E A ja B
Kivikautinen asuinpaikka
Pk: 2044 03, x: 6731 92, y: 2543 02, z: 93 A 91 B
Kvartsia, luuta.
RIIHIMÄKI 9 HERAJOKI SILMÄKENEVAN SAARI 1
Kivikautinen asuinpaikka
Pk: 2044 03, x: 6732 54, y: 2542 62, z: 89-90
Kvartseja ja keramiikan muruja.
RIIHIMÄKI 10 HERAJOKI SILMÄKENEVAN SAARI 2
Kivikautinen asuinpaikka
Pk: 2044 03, x: 6732 50, y: 2542 40, z: 89-90
Kvartseja, palaneita kiviä ja kulttuurikerros.
RIIHIMÄKI 11 HERAJOKI SILMÄKENEVAN SAARI 3
Kivikautinen asuinpaikka
Pk: 2044 03, x: 6732 54, y: 2542 36, z: 92-93
Kvartsi-iskos ja kivilajiydin tai teelmä.
RIIHIMÄKI 12 HERAJOKI SILMÄKENEVAN SAARI 4
Kivikautinen asuinpaikka
Pk: 2044 03, x: 6732 59, y: 2542 12, z: 92
Palanutta luuta ja kvartsi.
RIIHIMÄKI 13 HERAJOKI SILMÄKENEVAN SAARI 5
Kivikautinen asuinpaikka
Pk: 2044 03, x: 6732 91, y: 2541 75, z: 90
Saviastian muruja ja kvartseja.
RIIHIMÄKI 14 HERAJOKI PARMA S
Kivikautinen asuinpaikka
Pk: 2044 03, x: 6733 19, y: 2541 03, z: 90-91
Kvartseja.
RIIHIMÄKI 15 HERAJOKI PARMA E
Kivikautinen asuinpaikka
Pk: 2044 03, x: 6733 48, y: 2541 00, z: 90
Kvartseja ja luuta
RIIHIMÄKI 16 HERAJOKI SILMÄKENEVAN SAARI 6
Kivikautinen asuinpaikka
Kvartseja laajalta alueelta.
Kaivauksen valikkosivulle
Mikroliitti Oy